Ramadan-kuukaudesta [Tämä tutkielma koostuu Yhdeksästä Koh dasta, jotka selittävät yhdeksän lukuisista ra madan-kuukauteen liittyvistä viisauksista.] Allahin, Armeliaan Armahtajan nimeen. Paastoaika on ramadan-kuukausi, jona Koraani on lähetetty johdatukseksi ihmisille, selkeäksi mer kiksi ja ratkaisuksi. (Koraani 2:185) بِسْمِ اللّٰهِ الرَّحْمٰنِ الرَّح۪يمِ شَه۟رُ رَمَضَانَ الَّذٖٓى اُن۟زِلَ فٖيهِ ال۟قُر۟اٰنُ هُدًى لِلنَّاسِ وَ بَيِّنَاتٍ مِنَ ال۟هُدٰى وَ ال۟فُر۟قَانِ
Source text is preserved. When a suitable model is available, translation is displayed separately.
Mektubat
The Twenty-Ninth Letter
Ramadan-kuukauden paasto on yksi islamin vii destä pilarista. Se on myös yksi islamin suurimmista tunnusmerkeistä ja vietoista. Ramadanin paastossa on monia tarkoituksia ja viisauden esimerkkejä, jotka koskevat Kaikkival tiaan Allahin Jumalallisuutta, ihmisen sosiaalista ja henkilökohtaista elämää, hänen vaistonvaraisen sielunsa koulutusta ja hänen kiitollisuuttaan kohtiJumalallisia palkkioita. Yksi monista paaston viisauden esimerkeistä suhteessa Kaikkivaltiaan Allahin Jumalallisuuteen on seuraava: Kaikkivoipa Allah luo maanpäällisen pöydän muo toon, joka on täynnä antimia ja järjestää pöydälle kaikenlaisia palkkioita kuin ilmaisun mukaisesti (Koraani 65:3). Näin Hän toteaa Hänen Jumalallisuutensa täydellisyyden, Hänen armollisuutensa ja lempeytensä. Ihmiset eivät pysty selvästi erottamaan tämän tilanteen todellisuutta ollessaan syiden vaikutuspiirissä, piittaamattomuuden verhoamana, ja joskus unohtavat sen. Mutta ramadan-kuukauden aikana yhtäkkiä ilmestyy uskova kansa kuin hyvin kurinalainen armeija. Auringonlaskun lähestyessä he esittävät palvovaa asennetta ikään kuin olisivat kutsuttuja Luomattoman Hallitsijan pitoihin ja odottavat komentoa: ”Olkaa hyvä ja ottakaa.” He vastaavat siihen myötätuntoiseen, kunnioitettuun ja yleiseen armoon perinpohjaisella, ylevällä ja järjestäytyneellä palvonnalla. Voiko sellaisia ihmisiä kutsua edes ihmisiksi, jotka laiminlyövät tällaisen ylevän palvonnan ja jalot palkkiot?
Yksi monista siunatun ramadan-kuukauden paas ton viisauden esimerkeistä suhteessa kiitollisuu teen Kaikkivaltiaan Allahin palkkioita kohtaan on seuraava: Kuten Ensimmäisessä Sanassa on todettu, vaadi taan maksua ruuista, joita tarjottimen kantaja tuo kuninkaallisesta keittiöstä. Suurinta typeryyttä on pitää näitä korvaamattomia palkkioita arvottomina, antaa juomarahaa tarjottimen kantajalle ja olla tunnustamatta niiden todellista lahjoittajaa.Kaikkivaltias Allah on levittänyt maan päälle ih miskunnalle lukemattomia monenlaisia palkkioita, jonka vastineeksi hän haluaa kiitoksen maksuksi näistä palkkioista. Näennäiset syyt ja palkkioiden haltijat muistuttavat tarjottimen kantajia. Me maksamme niille tietyn hinnan ja olemme velkaa niille, ja vaikka ne eivät ansaitse sitä, olemme liian kunnioittavia ja kiitollisia niille. Kun taas Todellinen Palkkioiden Antaja ansaitsee äärettömästi enemmän kiitosta kuin ne syyt, jotka ovat vain palkkioiden keinoja. Hänen kiittämisensä tarkoittaa, että tunnustaa palkkioiden tulevan suoraan Häneltä, siten arvostaa niitä ja hahmottaa omaa tarvettaan niihin. Paastoaminen ramadanina on siis avain todelli seen, vilpittömään, runsaaseen ja universaaliin kiitollisuuteen. Sillä muina vuodenaikoina etenkin ihmiset, joiden olosuhteet eivät ole vaikeat, eivät ymmärrä useiden palkkioiden arvoa, sillä he eivät koe todellista nälkää. Jos heidän vatsansa on täynnä ja varsinkin, jos he ovat rikkaita, eivät he ymmärrä palkkiota, joka piilee kuivassa leipäpalassa. Mutta kun on aika rikkoa paasto, makuaisti todistaa, ettäkuiva leipä on arvokas Jumalallinen palkkio uskovan silmissä. Ramadanin aikana kaikki hallitsijasta varattomaan ilmaisevat eräänlaista kiitollisuutta ymmärtämällä niiden palkkioiden arvon. Koska syöminen on kiellettyä päivällä, sanovat he: ”Nämä palkkiot eivät kuulu minulle. En voi vapaasti syödä niitä, sillä ne kuuluvat jollekulle muulle ja ovat hänen lahjansa. Odotan hänen käskyään.” He tunnistavat palkkion olevan palkkio ja ovat kiitollisia. Paastoamalla tällä tavoin on monessa mielessä avain kiitollisuuteen – kiitollisuus on ihmisen perusvelvollisuus.
Yksi monista paaston viisauden esimerkeistä ihmi sen sosiaalisen elämän näkökulmasta on seuraava: Ihmiset on luotu erilaisiksi, mitä tulee heidän toimeentuloonsa. Sen seurauksena Kaikkivaltias Allah kutsuu rikkaita auttamaan köyhiä, jotta paastossa koetun nälän kautta he voisivat todella ymmärtää kipuja ja nälkää, joista köyhät kärsivät. Ellei paastoa olisi, monet omahyväiset rikkaat eivät pystyisi tajuamaan, kuinka hirvittävää on nälkä ja köyhyys, ja miten paljon myötätuntoa tarvitsevat ne, jotka kärsivät niistä.Myötätunto kanssaihmisiä kohtaan on olennainen osa todellista kiitollisuutta. Kuka tahansa henkilö onkaan, aina löytyy joku, jolla on asiat huonommin joltakin osin. Häntä kehotetaan olemaan myötätuntoinen tällaista henkilöä kohtaan. Ellei hän itse olisi velvoitettu kärsimään nälkää, ei hän pystyisi myötätuntoisesti antamaan tälle henkilölle sellaista apua ja tukea, jota on velvollinen tarjoamaan. Ja vaikka hän pystyisikin, olisi se puutteellista, sillä hän ei olisi itse kokenut todellista nälkää.
Yksi viisauden esimerkki paastottaessa ramadani na vaistonvaraisen sielun koulutuksen suhteen on seuraava: Vaistonvarainen sielu haluaa olla vapaa ja riippumaton, ja katsoo olevansa näin. Sen luonteen sanelujen mukaan se haluaa myös kuvitteellisen Jumalallisuuden ja toimia, miten tahtoo. Se ei halua myöntää, että sitä ylläpidetään ja koulutetaan lukemattomien palkkioiden kautta. Se ahmii Allahin antimia kuten anastava, varasteleva eläin, etenkin jos sillä on maallista rikkautta ja valtaa, ja jos myös piittaamattomuus rohkaisee sitä. Niinpä ramadan-kuukauden aikana jokaisen vais tonvarainen sielu – rikkaimmasta köyhimpään – voi ymmärtää, että se ei omista itseään vaan on täysin omistettu, että se ei ole vapaa vaan orja. Se ymmärtää, että ellei se saa mitään komentoa, ei se voi tehdä yksinkertaisinta ja helpointa asiaa, se ei voi edes ojentaa kättään saadakseen vettä. Sen kuvitteellinen Jumalallisuus pirstoutuu; se suorittaa palvontaa ja alkaa antamaan kiitoksia, sen todellista velvollisuutta.
Yksi monista ramadanina paastoamisen viisauden esimerkeistä on parantaa vaistonvaraisen sielun käyttäytymistä ja luopua kapinallisista tottumuk sista seuraavasti: Piittaamattomuutensa takia ihmissielu unohtaa it sensä – se ei pysty näkemään äärimmäistä voimat tomuuttaan, haluaan ja puutteellisuuttaan, eikä se halua nähdä niitä. Se ei ajattele, miten heikko se on, miten alttiina katoavuudelle ja katastrofeille, eikä sitä tosiseikkaa, että se koostuu pelkästään nopeasti maatuvista ja hajoavista lihasta ja luista. Se hyökkää maailman kimppuun kuin omaisi teräksestä valmistetun kehon ja kuvittelisi olevansa kuolematon ja ikuinen. Se heittäytyy maailmaan kiihkeällä ahneudella, intohimoisella kiintymyksellä ja rakkaudella. Se lumoutuu kaikesta, joka antaa sille nautintoa tai hyödyttää sitä. Lisäksi se unohtaa Luojansa, joka elättää sitä täydellä myötätunnolla, eikä ajattele elämänsä seurauksia ja elämää Tuonpuoleisessa. Se itse asiassa rypee hävityksessä ja väärinkäytöksissä. Ramadan-kuukauden paasto herättää kuitenkin jopa kaikkein välinpitämättömimmän ja itsepäisim män huomaamaan heikkoutensa, kyvyttömyytensä ja halunsa. Nälkä saa heidät ajattelemaan vatsaan sa ja tajuamaan tarpeensa. He ymmärtävät, kuinka huonossa kunnossa heidän heikot kehonsa ovat ja oivaltavat, kuinka paljon he tarvitsevat ystävällisyyttä ja myötätuntoa. Niinpä he luopuvat sielun faaraon kaltaisesta mielivallasta, ja tunnustaessaan äärimmäisen kyvyttömyytensä ja halunsa havaitse vat kaipuun hakea turvaa Jumalallisesta Tuomiois tuimesta. He valmistautuvat koputtamaan armon ovelle kiitollisuuden käsin – kunhan piittaamatto muus ei ole tuhonnut heidän sydäntään.
Yksi monista viisauden esimerkeistä paastottaessa ramadanina Kaikkitietävän Koraanin ilmestymisen näkökulmasta ja että ramadankuukausi on sen il mestymisen kannalta tärkein ajanjakso, on seuraa va: Kaikentietävä Koraani alkoi ilmestymään ramadan kuukauden aikana. Karttamalla sielun alempia vaa timuksia ja turhanpäiväisyyksiä ja muistuttamalla enkelien omaista olotilaa pidättäytymällä ruuasta ja juomasta tervehtiäkseen tuota taivaallista pu hetta parhaalla mahdollisella tavalla, saavuttaa pyhän olotilan. Lukemalla ja kuuntelemalla Koraania ikään kuin se olisi juuri ilmestynyt, kuunnellen sen Jumalallista puhetta ikään kuin se olisi ilmestynyt juuri sillä hetkellä, kuunnellen tuota puhetta ikään kuin kuulisi sen Allahin Jalolta Sanansaattajalta (saas), enkeli Gabrielilta, tai itseltään Iankaikkisel ta Puhujalta, saavuttaa saman pyhän olotilan. Toi mimalla tällä tavoin toimii tulkkina ja aikaansaa, että muutkin kuuntelevat sitä, ja jossain määrin näyttää toteen Koraanin ilmestymisen viisauden. Itse asiassa islamilainen maailma muuttuu ra madankuukauden ajaksi moskeijaksi, jonka joka kolkassa miljoonat ihmiset, jotka tietävät koko Koraanin ulkoa, saavat maapallon asukkaat kuu lemaan taivaallista puhetta. Jokainen ramadan ju listaa hohtavalla kimmeltävällä tavoin jaetta ”Se oli ramadankuukausi, jolloin Koraani lahjoitettiin Korkeuksista.” Se osoittaa, että ramadan on Koraanin kuukausi. Osa valtavan seurakunnan jäsenistä kuuntelee lausujia hartaudella, kun taas toiset lu kevat sitä itse.Seuraamalla vaistonvaraisen sielun alhaisia haluja ollessaan siinä pyhässä moskeijassa, ja luopumalla tästä hohtavasta olotilasta syömällä ja juomalla, on todella iljettävää ja tekee sellaisesta ihmisestä moskeijan seurakunnan inhon ja vastenmielisyyden kohteen. Samoin ihmiset, jotka vastustavat rama danin aikaan paastoavia, ovat samalla tavoin koko islamilaisen maailman inhon ja vastenmielisyyden kohteena.
Yksi monista viisauden esimerkeistä paastottaessa ramadanina koskee ihmisen hyötymistä ja palkkio ta, joka tulee tähän maailmaan viljelemään ja käy mään kauppaa Tuonpuoleista ajatellen, on seuraa va: Palkkio ramadankuukauden aikana tehdyistä teois ta on tuhatkertainen. Hadithin mukaan jokainen Kaikentietävän Koraanin sana on kymmenen ansi on arvoinen – jokaiselle lasketaan kymmenen an siota, ja ne tuottavat kymmenen hedelmää Paratii sissa. Kun ramadanin aikana jokainen sana kantaa kymmenen hedelmän sijasta tuhat, ja jakeet, kuten Ayat al-Kursi, jokaisella sanalla on useita tuhansia ansioita, ja perjantaisin ramadanin aikaan vielä enemmän. Ja Voiman yönä kullekin sanalle lasketaan kolmekymmentätuhatta ansiota. Kaikentietävä Koraani, jonka jokainen sana tuottaa kolmekymmentätuhatta ikuista hedelmää, on kuin hohtava Tuba-puu, joka ansaitsee uskovaisille ra madanina miljoonia ikuisia hedelmiä. Joten tule ja katso tätä pyhää, ikuista ja kannattavaa kauppaa, punnitse se ja ymmärrä, mikä ääretön menetys se on niille, jotka eivät arvosta sen sanojen arvoa. Yksinkertaisesti sanottuna ramadankuukausi on erittäin tuottoisa näyttely ja markkinat ajatellen Tuonpuoleisen kauppoja. Se on erittäin hedelmäl linen maapalsta seuraavan maailman sadonkorjuu ta ajatellen. Tekojen kasvu ja kukoistus ovat kuin kevätsateet huhtikuussa. Se on loistava pyhä juhla, ihmiskunnan palvonnan juhlakulkue, Jumalallinen ylivalta. Koska se on näin, on ihmiskunta velvoitettu paastoamaan, jotta se ei harkitsemattomasti heit täytyisi vaistonvaraisen sielun eläimellisiin tarpei siin kuten syömiseen ja juomiseen, eikä antautuisi halukkaasti himojen ja turhanpäiväisyyksien val taan. Sillä nousemalla hetkellisesti eläimellisyyden yläpuolelle ja luopumalla tämän maailman kutsu huudoista ihminen lähestyy enkelien omaista olo tilaa ja aloittaa kaupan Tuonpuoleisesta. Paastoa malla hän lähestyy Tuonpuoleisen olotilaa ja sitä, että henki näyttäytyy ruumiillisessa muodossa. On kuin ihminen muuttuisi eräänlaiseksi peiliksi ja kuvastaisi Kaikkivaltiasta Allahia. Itse asiassa ramadankuukausi sisältää ja saavuttaa pysyvän iankaikkisen elämän tässä katoavaisessa maailmassa ja lyhyessä ohikiitävässä elämässä. Yhden ramadanin aikana voi tuottaa hedelmää niin paljon, että se vastaa eliniässä kahdeksaakymmentä vuotta. Koraanin toteamus, että Voiman Yö on lupaavampi kuin tuhat kuukautta, on ratkaiseva todiste tästä. Hallitsija voi ilmoittaa, että hänen hallituskauten sa tiettyinä päivinä juhlitaan, tai kenties kerran vuodessa, joko hänen valtaistuimelle nousuaan tai muita päiviä, jotka heijastavat loisteliaasti hänen yksinvaltiuttaan. Noina päivinä suosii hän alamai siaan, ei yleisen lain mukaisesti, vaan pikemminkin erityisillä palkkioillaan ja suosionosoituksillaan, verhoamattomalla läsnäolollaan ja ihmeellisillä toimillaan. Hän suosii erityisesti niitä kansastaan, jotka ovat täysin uskollisia ja arvokkaita. Samoin, kahdeksannentoistatuhannen maailman Loistokkain Hallitsija, joka on Luomaton ja Ikuinen Yksinvaltias, paljasti ramadanina Kaikentietävän Koraanin kunnioitetun julistuksen, joka katsoo kahdeksaantoistatuhanteen maailmaan. Se on vii sauden vaatimus, että ramadanin pitäisi olla eri tyinen Jumalallinen juhla, Jumalallinen näyttely ja henkinen kokoontuminen. Koska ramadan on sellainen juhla, on Allah määrännyt ihmisen paastoamaan, jotta hän irrottautuisi alhaisista eläimellisistä toimistaanErinomaisinta paastoamista on saattaa inhimilliset aistit ja elimet, kuten silmät, korvat, sydän ja ajatukset, paastoamaan yhdessä vatsan kanssa. Eli vetää ne pois laittomista asioista ja tyhjänpäiväisyyksistä ja kehottaa jokaista niistä tekemään omaa erityistä palvontaansa. Esimerkiksi kieltää kieltänsä valehtelemasta, takanapäin puhumasta ja siveettömästä kielenkäytöstä ja laittaa se paastoamaan. Johdata kieli kiireiseksi resitoimalla Koraania, rukoilemalla, ylistämällä Allahin nimiä, pyytämällä Allahilta siunauksia profeetta Muhammedille (saas) ja etsimällä anteeksiantoa synteihinsä; ja esimerkiksi estämällä silmiä katsomasta vastakkaista sukupuolta, jotka eivät ole lähisukua, ja estämällä korvia kuulemasta haitallisia asioita, ja käyttämällä silmiä ottaakseen oppia ja korvia kuunnellakseen totuut ta ja Koraania, saaden näin muutkin elimet paas toamaan. Itse asiassa, koska vatsa on suurin teh das, sillä on pakollinen loma töistä paaston vuoksi, muut pienet työpajat seuraavat sitä helposti.
Yksi monista viisauden esimerkeistä ramadanina ihmisen henkilökohtaisen elämän näkökulmasta on seuraava: Se on parantava fyysinen ja henkinen dieetti, par hainta lajia. Kun ihmisen vaistomainen sielu syö ja juo mielensä mukaan, on se haitallista sekä ih misen fyysiselle elämälle lääketieteellisestä näkö kulmasta, että kun se heittäytyy kaikkeen kohtaa maansa pohtimatta, oli se sitten joko laillista taikka laitonta, se yksinkertaisesti myrkyttää hänen hen gellisen elämänsä. Lisäksi tällaisen sielun on vaikea totella sydäntä ja henkeä; itsepäisesti se ottaa ohjat omiin käsiinsä mutta ei osaakaan ratsastaa, jolloin se pikemminkin ratsastaa miestä. Mutta ramadanin paaston avulla se tottuu eräänlaiseen dieettiin. Se yrittää kurittaa itseään ja oppii kuuntelemaan komentoja.Lisäksi se ei kutsu sairauksia tuohon kurjaan ja heikkoon mahaan ahmimalla ruokaa ennen kuin edellinen erä on sulatettu. Ja hylkäämällä jopa lail liset toimet sellaisina kuin ne on käsketty, saa se kyvyn kuunnella sharian käskyjä ja syytä, ja siten välttää laittomat toimet. Se ei yritä tuhota hänen hengellistä elämäänsä. Suurin osa ihmiskuntaa kärsii usein nälästä. Ihmi nen tarvitsee siis nälkää ja kurinalaisuutta, jotka kouluttavat hänet kärsivälliseksi ja pidättyväiseksi. Paastoaminen ramadanina vaatii kärsivällistä kes tävyyttä, nälkäisenä viisitoista tuntia tai kaksikym mentäneljä, jos aamunkoiton ateriaa ei ole syöty, ja se on kurinalaista harjaannusta. Eli paasto on myös parannuskeino kärsimättömyyteen ja kestävyy den puutteeseen, jotka kaksinkertaistavat ihmisen murheet. Lisäksi vatsan tehtaassa on paljon työntekijöitä, ja monet ihmisen elimet ovat yhdistetty siihen. Jos vaistonvarainen sielu ei lepää päivisin kuukauden ajan, se saa tehtaan työntekijät ja elimet unohta maan erityiset tehtävänsä; se pitää ne kiireisinä, jotta he pysyisivät sen tyrannian alla. Se myös se koittaa ihmiskehon muut elimet tehtaan koneiden kalkkeessa ja höyryssä. Se houkuttelee jatkuvasti heidän huomionsa itseensä, saaden heidät väliai kaisesti unohtamaan ylevät velvollisuutensa. Tästä syystä, vuosisatojen ajan Allahia lähimpänä olevat ovat opetelleet itsekuria, ja syöneet ja juoneet vä hän tullakseen täydelliseksi. Ramadan paaston kautta tehtaan työntekijät ym märtävät, etteivät ole luotuja pelkästään tehdasta varten. Vaikka muut elimistä, sen sijaan että iloit sisivat tehtaan alhaisista huvituksista, saavat ne mielihyvää enkelimäisistä ja hengellisistä huvituk sista, ja kiinnittävät katseensa niihin. Tästä syystä uskovat kokevat ramadanina valaistumista, kiitolli suutta ja henkistä riemua, jotka vaihtelevat kunkin asteen mukaan. Heidän hienovaraiset tiedekuntan sa, kuten sydän, henki ja äly, etenevät erinomaisesti tänä siunattuna kuukautena paastoamisen kautta. He nauravat viattomalla ilolla huolimatta vatsan itkusta.
Yksi ramadanina paastoamisen viisauksista koski en vaistonvaraisen sielun pyhyyden kuvitteellista pirstoutumista ja tehden tunnetuksi sen palvonnan osoittaen sen kykenemättömyyden on seuraava: Vaistonvarainen sielu ei halua tunnustaa Elättä jäänsä; se haluaa oman herruutensa kuten faarao. Huolimatta siitä, kuinka paljon se kärsii, säilyttää se tämän ominaispiirteen. Nälkä kuitenkin tuhoaa sen. Siksi paasto ramadanina iskee iskuja suoraan sielun faaraon kaltaiseen edustaan murskaten sen. Se osoittaa sen voimattomuuden, heikkouden ja kurjuuden. Se saa ymmärtämään, että se on vain orja. Hadithien joukossa on seuraava kertomus: ”Kaikkivaltias Allah sanoi vaistonvaraiselle sielulle: ’Mikä minä olen ja mikä sinä olet?’ Sielu vastasi: ’Olen itseni ja sinä olet itsesi.’ Joten Hän rankaisi sitä ja heitti sen helvettiin, kysyi sitten uudelleen. Taas se vastasi: ’Olen itseni ja sinä olet itsesi.’ Miten tahansa Hän rankaisi sitä, se ei luopunut itsekkyydes tään. Lopulta Hän rankaisi sitä nälällä, eli teki sen nälkäiseksi. Sitten Hän taas kysyi: ’Mikä minä olen ja mikä sinä olet?’ Ja sielu vastasi:اَن۟تَ رَبِّى الرَّحٖيمُ ، وَاَنَا عَب۟دُكَ ال۟عَاجِزُ Ja sielu vastasi: ’Sinä olet Myötätuntoinen Elättäjäni ja minä olen heikko orjasi’.” Oi Allah! Suo siunauksia ja rauha mestarillemme Muhamme dille, joka tulee olemaan miellyttävä Sinulle, ja hänen totuutensa toteutukoon Koraanin sanojen ansioiden lukumäärän mukaisesti ramadan-kuukautena sekä hänen perheelleen että seuralaisilleen, ja antakoon heille rauhan.(Koraani 37:180-182) سُب۟حَانَ رَبِّكَ رَبِّ ال۟عِزَّةِ عَمَّا يَصِفُونَ وَسَلَامٌ عَلَى ال۟مُر۟سَلٖينَ وَ ال۟حَم۟دُ لِلّٰهِ رَبِّ ال۟عَالَمٖينَ اٰمٖينَ ANTEEKSIPYYNTÖ: Tämä tutkielma on kirjoitettu nopeasti, kun sekä minä että kirjurini olimme sai raina; se siis saattaa sisältää epäjärjestystä ja vi koja. Odotamme veljiltämme, että he katsovat sitä suvaitsevasti. He voivat korjata sen sopivaksi kat somallaan tavalla.

